AUKKOJEN JUMALA
YOUR LINK HERE:
http://youtube.com/watch?v=jzTpkvaSZOQ
© Katse Kaikkeuteen 2020 • Tilaa ohjelman YouTube-kanava! • / katsekaikkeuteen • Seuraa ohjelmaa Facebookissa! • / katsekaikkeuteen • Seuraa ohjelmaa Instagramissa! • / katsekaikkeuteen • Ota yhteyttä kommenttien ja kysymysten kera! • [email protected] • AUKKOJEN JUMALA • Jumala oli parrakas mies pilvenhattaralla, siihen asti, että me käytiin pilvenhattaralla ja todettiin että eipä näy miestä missään. Me opittiin mikä taivas on, mitä pilvet on. Me kiivettiin Olympokselle. Se missä jumala todella sijaitsee, on meidän tietämyksen raja. Sieltä se on aina löytyny ja sieltä se tulee aina löytymään. • INTRO • Salamat on kautta aikojen herättäny ihmisissä pelkoo ja kunnioitusta, mutta mistä ne syntyy? Kreikassa ne synty Zeus-jumalan sormista, Norjassa Thor-jumalan vasarasta ja Suomessa Ukko-jumalan saatananmoisesta vitutuksesta. Nykyään me tunnetaan salamoiden syntyperiä ja edellämainitut hahmot tunnetaan selitysten sijaan sepustuksina, kiehtovina kansansatuina, mutta se ei oo estäny uusien tarinoiden muotoutumista. • ANTIIKIN ASTRONOMIAN AUKOT • Klaudios Ptolemaios oli kreikkalainen tähtitieteilijä noin sata vuotta ajanlaskun jälkeen. Ptolemaioksen pääteos Almagest, on kokoelma kaikesta antiikin kreikan tähtitietämyksestä ja se vei poikkeuksellisen matemaattisella tarkkuudella antiikin tähtieteen huippuunsa. Ptolemaioksen aikaan tunnettiin 7 taivaankappaletta, aurinko ja kuu mukaan luettuna, ja planeettojen liikehdintä oli mysteeri, minkä takia siinä missä muut tähdet on stabiileja, planeetat vaeltelee puolelta toiselle? Sitä ei osattu selittää, ja se oli täysin hyväksyttävää, ymmärrettävää ja oletettavaakin, koska taivas oli jumalan työtä, eikä kuolevainen kykene käsittään jumalan aikomuksia. Tää oli siihen aikaan ihmisen tiedouden raja. Ptolemaios kirjottaa Almagestissä tarkkoja matemaattisia laskelmia planeettojen episykleistä, mutta siinä missä ymmärrys päättyy, se mainitsee tässä tieteellisessä merkkiteoksessa jumalan. Tietämättömyytensä rajalla Ptolemaios törmäs henkiseen kokemukseen Zeuksen läsnäolosta. • KLASSISEN MEKANIIKAN KUILUT • Vuonna 1642 synty Isaac Newton, jonka pääteoksessa Principia se paljastaa painovoiman ja mekaniikan salat. Kun Newton kirjassaan kertoo painovoimasta tai liikkeen lainalasuuksista, sieltä ei löydy pienintäkään viittausta jumalolentoihin, koska se tiesi mistä se puhu, koska se ymmärsi niitä. Planeettojen liikkeet, jotka oli vielä hetki aikasemmin jumalan kädenjälkee, ei enää ollukaan mitään sinne päinkään. Newton kerto kuinka kuu kiertää Maata, Maa kiertää aurinkoo, mutta joskus Mars käy lähempänä Maata ja joskus se on kauempana ja lähempänä se jotenkin nykäsee. Sitten on Jupiteri, jonka valtava painovoima aiheuttaa myllerrystä Marsin kanssa. Eli nyt täyty laskee vielä Maan ja kuun välisen suhteen lisäks Maan ja Kuun ja Marsin välinen suhde ja Maan ja Kuun ja Marsin ja Jupiterin välinen suhde. Kaikki kävi monimutkaseks ja siinä kohtaa Newton nosti kädet pystyyn. Se ei kyenny vakauttaan meidän aurinkokuntaa. Vasta siinä kohtaa Newton, ihmiskunnan historian merkittävimmässä tieteellisessä teoksessa kirjottaa, että tällasen auringon ja planeettojen harmonian on voinu luoda ainoastaan ihmistä älykkäämpi ja voimakkaampi pyhä henki. Tietämyksensä rajalla myös Isaac Newton vetoaa jumalaan. Hollantilainen Christiaan Huygens 1600-luvun loppupuolella. Painovoima ja liike oli hallussa. Huygens kertoo pääteoksessaan Cosmotheoros planeettojen kiertoradat, helppo nakki, Jupiterin kuut, hallussa, Saturnuksen renkaat, ei mitään ongelmaa. Mutta kun Huygens puhuu biologiasta, pam, yhtälöihin astuu jumala. Jumala ei oo Saturnuksen renkaissa, koska mä ymmärrän niitä. Jumala on kaikessa siinä, mitä mä en ymmärrä. • MODERNIN TIETEEN MUURIT • Napoleon Bonaparte ei ollu pelkästään onnekas kenraali. Sen kirjastosta ei löytyny pelkästään maailmankarttoja ja sotahistoriaa vaan teoksia mekaniikasta ja fysiikasta. Se halus tietää mihin sen kanuunankuulat laskeutuu. Ranskalainen matemaatikko Laplace oli selvittäny kaikki planeettojen nykimiset, se tiesi mitä aurinkokunnassa tapahtu, se pysty siihen mikä sai Newtonin luovuttaan. Napoleon luki kannesta kanteen Laplacen teokset, joissa ei ollu mainintaakaan jumalasta, ja kysy sitten Laplace’lta että eikö jumalalla oo mitään roolia tän aurinkokunnan luomisessa, johon Laplace vastas, että ei oo mitään perustetta tehdä sellasta hypoteesia. Kaikkien ihmiskunnan historian merkittävimpien tieteilijöiden töissä on toistunu tää sama ilmiö. Siinä missä tiede päättyy, uskonto alkaa. Tää ilmiö on nimeltään Aukkojen jumala, englanniks God of the Gaps, ja tarkottaa sitä kuinka kaiken ihmisymmärryksen ulkopuolelle jäävä vaatii selityksekseen jonkin jumalallisen ihmeen. Huolettavinta tässä on se, että siinä kohtaa kun sä luovutat liian vaikeen ongelman edessä ja alat paistatella jumalten ihmeissä, sä lakkaat tekemästä löytöjä, susta ei oo enää hyötyä...
#############################
